Pihalla on keinuja,maalipinta ja rautaketjut.On siellä varmasti
hiekkalaatikkokin,puinen ja kostea syysillasta.Minun korvissani soi
hiljainen basso,pieni rumpu ja vaimea sähkökitara,miehen ääni.Karkea
kurkku,pehmeä kaula.Hän lyö kädellä farkuilleen
tahtia,jaloille,reisille,lantiolle,lyö niinkuin läimisi uskotonta
naista.Ei saisi puhua rumia,koska päätin tänään puhua kauniisti.Tänään
minä olen rakastanut ja olen miettinyt asioita kuin normaalisti tulisi
tehdäkin.Minulle suodaan tästä Nobel.
Ja ilmainen ilotyttö iltojeni viihtyvyydeksi.
Haluan tumman,
sinisilmäisen,
pitkäsäärisen.
Nahkamekossa ja kiharissa hiuksissa.
Ja minähän olen mafioso,tuhatprosenttisen puhdas kuumaverinen ja kauniista suvusta.
sunnuntai, 11. syyskuu 2005
Kommentit