Aurinkopäivät jatkuvat, onko tämä jo kolmas? On se. Tänään vuorossa viimeinen näytelmäkäsikirjoitus sekä tuhat riviä mielenterveyspotilaista. Sormille töitä ja päälle särkylääkettä, oraaliuosta jossa on kaksikymmentäviísi grammaa vaikuttavaa ainetta. Aika vähän näille verisuonille.

Minä nousin tänä aamuna niin silmät kierossa ja ristissä ja toisiinsa sotkussa, että törmäsin seinään. Nauratti, olisin hypännyt siihen vielä huvikseni toisenkin kerran koska olin niin iloisella tuulella.Ajatella, tänään on maaliskuu ja kevät on minussa. Kevättä tisseissä. Ja pakaroissa myös.

Ajattelin tehdä jotain oikein mukavaa viikonloppuna, silitellä itseäni siitä että onnistuin tekemään ja aikaansaamaan asioita. En mene mihinkään savuiseen säälittävään luukkuun, jossa reidelleni lyödään käsi kuin vanhasta tottumuksesta, minä taidan olla vaahtokarkkikylvyssä kolme vuorokautta yhteen putkeen.

Tänään koulussa on tortilla-päivä, ja lupasin ystävälleni syödä kuin hirvi mutta kuitenkin ihan sikana. Tiedä sitten miten eläimellisiä hetkiä saammekaan viettää. Seuraavaksi ilmaisutaitoa ja svenskailua, mitä enää tarvitaankaan? Huomisen teatteri ja stressi ja uimahallin kloorivesi, täältä minä tulen jälleen!